elämä

Rauhaa…

Rauha Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin? Mitä on tämä hiljaisuus? Mitä tietävi rauha mun sydämessäin, tää suuri ja outo ja uus? Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat ja metsässä puhuvat puut. Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat ja toivot ja tou’ot muut. Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk’ on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret Jatka lukemista Rauhaa…

Aika studeeraamiselle

Työ, kesä, lämpö, loma, minä, hyvinvointi, tyytyväisyys, elämä, usko, puoliso, lapset, ristiriidat, anteeksi antaminen… Listaa riittää vaikka kuinka pitkälle asioista jotka tuovat elämäämme sisältöä. Aiheet vaihtelevat kausittain. Nyt on kesä ja odotettu loma pian alkamassa ja on hetki mahdollista vain olla. Antaa ajan kulua ja käytää sitä niin oman fyysisen kuin henkisenkin hyvinvoinnin ravitsemiseen. Studeerata Jatka lukemista Aika studeeraamiselle

Vuoripukkeja ja taukopaikkoja

Laiduntavia vuohia ja korkean tason näkymät. Tällä paikalla kelpaa itsellekin taukopaikka. Tauko saattaa venähtää pidemmäksikin ja tulee nautittua alppiaurinkoa varastoon oikein roppa kaupalla. Taukopaikka on jo useammassa polvessa palvelemassa niin vuoren asukkeja kuin paikalle osuvia kulkijoitakin. Korkeutta 1904 m merenpinnasta. Hyvä on ihmisen olla.

Alppikävelyä

Kesän uudet retket ovat varmistuneet ja on aika hiljaksiin aloittaa suunnittelut. Se on merkittävä jakso ennen varsinaista patikointia. Tutkia ja tuumailla, suunnitella ja valmistautua. Mikään ei ole parempaa kuin kunnon eväät matkan varrella silmälle ja sielulle  levon tuovassa maisemassa. Alppiretkilläkin kahvi maistuu kotoisasti kuksasta. Kerran palatessamme reput olivat täynnä tuliaisia kotimaahan. Kiinnitin tutusti silloin kuksan Jatka lukemista Alppikävelyä

Minä nostan silmäni vuoria kohti

Niin, vuorilla ja vuoria kohti. Omat vuoriseikkailut liittyvät usein kesään. Näin talvella kun lunta tulee taivaan täydeltä mieli kiirii lomavaelluksille vuorille. Tänäänkin. Tie näyttää joskus nousevan pystyyn. Lähemmäs kun pääsee, niin huomaa, että kyllä siitä saa kuljettua vaikeuksista huolimatta. Kulkijan taivalta usein siivittää Jukka Leppilammen Vuorilaulu: Niin kuin vuoret nää ympäröi laaksoamme, sinun armosi, Jumala, Jatka lukemista Minä nostan silmäni vuoria kohti

Ystävälle

Älä tule pyhäpuvussa niin kuin tehdään toisten suvussa. Avojaloin saavuthan yli pellon kukkivan, tallustele ojanlaitaa tuulen helliessä paitaa. Laita sivuun hymy suloinen, jos on mieli alakuloinen. Älä ikävääsi peitä. Älä kätke kyyneleitä. Olen läsnä, olen tässä, vierelläsi ikävässä. Tule niin kuin tulit ennenkin, tule arkipäivän askelin. Tule tähän tuttuun taloon, jossa kaikki tuodaan valoon, mietiskellään Jatka lukemista Ystävälle

Värssykirja

Hyvät ystävät ovat kuin lyhdyt tiellä – eivät lyhennä matkaa, mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea. Vanhoissa värssykirjoissa on säilynyt ääretön määrä hyvää henkeä ja ystävyyttä jälkipolville saakka. Kellastuneita lehtiä selaillaan lähes pitsihansikkaat kädessä. Arvokkaasti ja ihastellen. Mustekynän jälkikin on runollinen jo pelkästään piirtyneenä paperille. Nykyiset tervehdykset ja viestittelyt tapahtuvat usein virtuaalisesti. Kuinkahan mahtavat lastemme lapset Jatka lukemista Värssykirja

Jääkukkia

Pakkanen saa aikaan huimia kuvioita. Nämä kiinnostavat jääkuviot syntyivät autojen ikkunoihin taannoin. Hetken taidetta, kunnes aurinko lämmitti ja häivytti kuviot. Jääkukkia jaksaisi tutkia vaikka kuinka kauan, ellei olisi niin kylmä 😉 Kuuran kukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin Kuuran kukkia nyt kannan sisälläin Lämpö päivänkään ei niitä sieltä pois voi sulattaa Ne siellä kukkii mihin varjo Jatka lukemista Jääkukkia